lauantai 2. lokakuuta 2010

Sokerikakkupohja

Sokerikakkupohja on se tavallisin täytekakun pohja, siksipä olkoon se ensimmäinen täytekakkupohjan ohje joka blogissani esiintyy.

Itselläni oli pitkään ongelmia yrittäessäni saada aikaiseksi kunnon sokerikakkupohjaa (häpeän myöntää). Pitkään yritin sinnikkäästi vanhalla tutulla "kaikkea yhtä paljon" -ohjeella mutta aina jotain tuntui menevän pieleen.

Niinpä muuttelin ainesosien määriä hieman ja tämän ohjeen jälkeen olen tehnyt upeita, kuohkeita ja pehmoisia kakkupohjia ilman ainuttakaan epäonnistumista. Uskaltaisinko jopa sanoa, että tässä on teille ohje täydelliseen sokerikakkupohjaan!

Sanottakoon jo tässä vaiheessa, että sokerikakkupohjaohjeita on erilaisia liki yhtä paljon kuin tekijöitä, ja erilaiset ohjeet voivat aiheuttaa hämmennystä meidän jauhopeukaloiden kesken. Tämä on kuitenkin sellainen ohje, jolla olen itse onnistunut lukemattomia kertoja. Lisäksi tämä on helppo muuntaa tarvittavaan kokoon.

Tuttuun "kaikkea yhtä paljon" -ohjeeseen nähden tässä reseptissä on puolet vähemmän sokeria ja jauhoa taas vastaavasti puolet enemmän. Saattaa kuulostaa äkkiseltään omituiselta, mutta vakuutan, että valmis pohja on todella pehmeä eikä ihan niin makea kuin "perusohjeella" tehty.

Tärkkelys voi olla perunajauhoa tai vehnätärkkelystä, molemmilla onnistuu.

Onnelan ohje täydelliseen kakkupohjaan on siis seuraavanlainen: 


1 munaa kohden
¼ dl sokeria
½ dl vehnäjauhoja
¼ dl tärkkelystä
½ tl leivinjauhetta


eli esimerkissä leivottuun 4 munan pohjaan tarvitset:
1 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 dl tärkkelystä
2 tl leivinjauhetta





Tee näin:

1. Kunnosta kakkuvuoka; 
voitele kevyesti ja laita pohjalle
leivinpaperia. Irtopohjavuokaa
käytettäessä on helpointa pingottaa paperi
pohjan ja ja reunarenkaan väliin, napsauttaa
lukitus kiinni ja leikata ylimääräiset reunat pois.

Tämä paperi myös helpottaa kakun siirtämistä

vuoasta.


Muistathan käyttää vuoan voitelussa
paistonkestävää rasvaa!



2. Ota kananmunat hyvissä ajoin huoneenlämpöön
ennen vaahdotusta. 

Jääkaappikylmistä munista tulee aivan 
erilainen vaahto kuin huoneenlämpöisistä.

Lisää munien joukkoon sokeri.


3. Vaahdota munat ja sokeri erittäin kuohkeaksi
vaahdoksi.

Monelle jo tuttu niksi on, että vaahto on
valmista, kun vatkaimella tehty kuvio jää
hetkeksi vaahdon pintaan. 
Kuvassa valutin taikinaa keoksi vaahdon pintaan; 
hyvin pysyy!


4. Sekoita kuivat aineet keskenään.
Sihtaa ne sitten munasokerivaahdon joukkoon.


5. Sekoita jauhot taikinaan varovasti nostellen.
Muista sekoittaa pohjaa myöten, sillä jauhot
 ovat vaahtoon nähden raskaita ja painuvat
nopeasti astian pohjalle.


5. Kaada taikina vuokaan.
Reunoille tulee jäädä tarpeeksi nousuvaraa.




6. Paista pohja ohjeen mukaisesti (ks. alemmas).
Älä avaa uunin luukkua mielellään ollenkaan
paiston aikana. Kuitenkin jos haluat katsoa
ettei pinta tummu, ovat ensimmäiset 20 paisto-
minuuttia ne kriittisimmät. Niiden jälkeen pohja
ei tavallisesti enää laske, vaikka luukun
aukaisisikin.

Monet ohjeet kehottavat irrottamaan kakun
vuoasta heti paiston jälkeen (ja kumoamaan),
mutta minä teen tässäkin poikkeuksen ja annan
pohjan jäähtyä vuoassaan ja irrotan sen vasta
täysin jäähtyneenä. Tällöin pohja ehtii vähän
vetäytyä ja irtoaakin vuoasta helpommin.

Anna pohjan jäähtyä kunnolla ennen käyttöä.
Parasta olisi, jos pohja valmistettaisiin hyvissä
ajoin ennen sen täyttämistä; mielellään jo edel-
lisenä päivänä. Pohjan voi myös pakastaa. En
kuitenkaan suosittele pitämään sitä pakastimes-
sa kuukautta pidempään.


Paisto-ohjeet
Itse noudatan aina tiettyä muistisääntöä paistamisessa. 4 munan pohjan paistoaika on 35 minuuttia, josta lasketaan munamäärän mukaan + tai - 5 minuuttia. Eli 3 munan pohjaa paistetaan 30 minuuttia, kun taas 5 munan pohjaa 40 minuuttia.

Paistaminen tapahtuu aina alatasolla, jolloin vältetään pinnan tummumista. Jos sitä kuitenkin tuntuu tapahtuvan, peitä kakun pinta foliolla. 

Sopiva paistolämpötila on 175 C astetta. Kuumemmassa käy helposti niin, että pinta tummuu mutta kakku jää sisältä raa'aksi. Matalampi lämpö taas ei riitä kypsentämään pohjaa.

Kypsän pohjan tunnistaa kauniin ruskeasta pinnasta ja reunoista, jotka irtoavat vuoasta.

Pohjan irroittamiseen teflon-pintaisesta vuoasta riittää ainakin itselläni pelkkä vuoan avaaminen. Toisinaan kuitenkin tarvitaan pientä apua kakun irroittamisessa, joten varaudu terävällä veitsellä. Vedä veitsellä aivan vuoan tuntumasta, jottet leikkaisi kakun reunoja tai vahingoittaisi vuoan pinnoitetta.

Säilytä kakkupohja käärittynä elmukelmuun tai muovipussiin suljettuna. Yhden yön pohja säilyy huoneenlämmössä, mutta pidempiaikaista säilytystä suosittelen jääkaapissa tai pakastimessa.


Ja lopuksi:
Tarkoitus ei ole väheksyä muiden ohjeita tai
tapoja, vaan kuten alussa mainitsin, nämä ohjeet
ovat sellaisia, joilla olen itse onnistunut aina.
Oma ohjeenikin sisältää monen mielestä liikaa
jauhoa, mutta  sallittakoon jokaisen leipurin 
noudattaa omaa toimivaksi havaitsemaansa ohjetta. =)


3 kommenttia: