torstai 30. joulukuuta 2010

Pesupähkinät

Vihreiden arvojen ja entistä luontoystävällisempien elintapojen ollessa nyt tapetilla, havahtuu miettimään omia vaikutuskeinojaan Äiti Maan suojelemiseksi. Yksinkertaisilla arkipäivän valinnoilla voi tehdä paljonkin ja juuri tämänkaltaisia, helposti arjen kiireessä toteutettavia "ekotekoja" tavallinen ihminen kaipaa.
Normaalit pesuaineet ovat herättäneet varsinkin viime vuosina paljon keskustelua. Monia tuntuu epäilyttävän niistä mahdollisesti ennen kaikkea vaatteisiin jäävät fosfaattijäämät. Keskusteluissa aiheesta on paljon fiktiota, mutta on siinä jotain todenperääkin. Jäämät tosin voidaan minimoida riittävällä huuhtelulla sekä pesuaineen oikealla annostelulla. Lisäksi veden kovuus on yksi vaikuttava tekijä tässäkin asiassa.

Pesupähkinät ovat fosfaattijäämiä sekä luontoa ajatellen erinomainen vaihtoehto. Seuraavassa hieman asiaa niistä ja käytön havainnollistusta.




Alkuperä: Pesupähkinät eivät nimestään huolimatta ole pähkinöitä, vaan Sapindus Mukorossi-puun hedelmiä, "luumarjoja". Näitä puita kasvaa villeinä trooppisilla alueilla ympäri maailman, mutta kuitenkin pääasiassa Etelä-Kiinassa ja Intiassa, jossa pesupähkinöiden käytöllä on pitkät perinteet paitsi pesuaineena, myös luonnonmukaisessa lääkinnässä.


Ekologisuus: Pesupähkinät ovat alkutuote, joka saadaan keräämällä ne elävistä puista. Tämä ei vahingoita millään tapaa puuta, joka saattaa tuottaa jopa 200-300 kiloa satoa vuodessa useiden vuosikymmenten ajan. 

Pähkinöiden keräämis- ja käsittelyvaiheet tarjoavat työtä paikallisille ihmisille. Usein pesupähkinätuotanto kuuluu sertifioinnin piiriin, joka takaa sen, ettei työvaiheissa ole käytetty lapsi- tai halpatyövoimaa. (Itse käyttämäni merkki ei ole sertifioitu, mutta Maailmankauppojen liitto on vieraillut intialaisessa tuottajayhteisössä ja tällöin todennut tuotannon täyttävän kaikki Reilun kaupan kriteerit.)  Lisäksi tuotanto kunnioittaa vanhoja perinteitä sekä paikallisesti voimakasta kulttuuria, jonka mukaan metsiä ei tuhota vaan niistä pidetään huolta. Muunmuassa näistä syistä pesupähkinät ovat ekologinen vaihtoehto perinteisille, teollisesti tuotetuille pesuaineille.


Käyttö:  Pesupähkinän vaikuttava aine on kuumaan veteen liukeneva saponiini. Ne puhdistavat tehokkaasti ns. normaalia likaa, mutta niillä ei ole valkaisevaa vaikutusta eivätkä ne poista vaikeimpia tahroja. Pesupähkinät ovat käsittelemättömiä; ne on poimimisen jälkeen puhdistettu ilman kemikaaleja ja kuivattu auringossa. Siksi niistä ei jää kemiallisia jäämiä.


Pyykinpesu: Pesupähkinät tarvitsevat vähintään 30 C lämpötilan toimien aina 95 C asti. Alhaisissa pesulämpötiloissa pesupähkinöitä ei voi käyttää, koska tällöin niiden kuorista ei liukene puhdistavaa ainetta.
Pesupähkinät soveltuvat kaikille tekstiileille, mukaan lukien villa, silkki ja pellava. Puhdistavaa ainetta ei liukene huuhteluohjelman aikana eikä niistä myöskään jää pyykkiin terveydelle haitallisia kemiallisia jäämiä tai voimakkaita tuoksuja - tästä syystä ne sopivatkin hyvin allergikolle.

Koneellista pyykinpesua varten annostellaan pieneen, suljettavaan kangaspussiin noin neljä kuorenpuolikasta. Pussi laitetaan koneen rumpuun ja ohjelma valitaan normaalisti. Samoja pähkinöitä voi käyttää kahdesta kolmeen kertaan, joten ne voi pyykinpesun välissä laittaa kuivumaan odottamaan seuraavaa käyttöä. (Itse olen käyttänyt pähkinöitä toistamiseen, kosteana, heti seuraavaan koneelliseen ja hyvin ovat tehonneet.) Huuhteluainetta ei tarvitse käyttää lainkaan, sillä pesupähkinät jättävät pyykin miellyttävän pehmeäksi. Pienenä vinkkinä kuitenkin kerrottakoon, että toiset lisäävät huuhteluainelokeroon muutaman tipan luonnollista, eteeristä öljyä, joka antaa pyykille ihanan tuoksun.


Muu käyttö: Pesupähkinöistä voi myös valmistaa "pesunestettä"; laita 5-6 kokonaista kuorta litraan vettä, keitä 10 minuuttia ja anna jäähtyä. Valmis neste siivilöidään, jonka jälkeen sitä voi käyttää esimerkiksi shampoona ja suihkusaippuana. Lisäksi se soveltuu hyvin lemmikkieläinten pesuun.


Hävittäminen: Käytetyt pähkinät voi laittaa biojätteeseen.


Oma arvio: Olen käyttänyt nyt pesupähkinöitä muutaman kuukauden. Lähdin liikkeelle testausmielessä melko isoin ennakkoluuloin - tuntui uskomattomalta että joku täysin luonnollinen tuote voisi pestä pyykkini tehokkaasti. Lisäksi olin kuullut kaikenlaisia kokemuksia pesupähkinöiden käytöstä, mm. siitä että pyykkiin jäisi epämiellyttävä tuoksu. Yllätyin, kun pesutulos normaalilikaiselle pyykille oli todella hyvä eikä pahasta hajusta ollut tietoakaan. Myöskään huuhteluainetta ei ihan oikeasti tarvittu. 

Nykyään pesen pesupähkinöillä poikamme (taaperoikäinen) kaikki vaatteet, liinavaatteemme sekä kaiken vaalean pyykkimme. Joskus käytän sitä myös vähän likaantuneeseen tummaan pyykkiin. Valkopesuun olen joskus käyttänyt lisänä hieman valkaisevaa pesuainetta, jota ei kuitenkaan tällöinkään tarvita läheskään niin paljoa kuin ilman pähkinöitä pestessä. Käytännössä siis niillä pestään lähes kaikki pyykkimme. Ja näin tulee olemaan jatkossakin.

Suosittelen ainakin kokeilemaan pesupähkinöitä - ne eivät ole kalliitakaan ja niiden käyttö on helppo ja hyvä tapa ottaa askel kohti ekologisuutta. =)


Täältä voit hankkia pesupähkinöitä:
Hyvinvoinnin tavaratalo http://www.hyvinvoinnin.fi
SAMU Pesupähkinät 350 g pakkaus, tästä linkistä 
WUP Pesupähkinät, kokeilupakkaus, tästä linkistä


Lähteet:
Wikipedia
Hyvinvoinnin Tavaratalo
SAMU Pesupähkinäpakkaus

tiistai 28. joulukuuta 2010

Koristekooste

Viime aikoina olen tehnyt pari seuraavanlaista
koristetta;


Tonttuvauva meni pienen prinsessaisen 
ristiäiskakkua koristamaan. 

Koriste kokonaisuudessaan sokerimassaa, 
kulkunen on hopeakuula ja valkoiset reunukset koristegeeliä. 
Vähän elävöitin pienokaista pasta- ja tomuväreillä.

Ideasta mitä isoin kiitos kuuluu HÖNTÄLLE,
jolta idean suoraan nappasin, kiitos sinne!


Tässä sitten toinen tuparikoriste, jota lupailinkin aiemmin. 
Mulla oli tästä koristeesta selkeä ajatus alusta alkaen
ja sitä varten sain hyvän syyn tilata taas uuden muotin :D 
Nimittäin tuon avainmuotin. On ihan uskomattoman ihana.

Noita avaimia tehdessä kannattaa vaan olla aika tarkkana, 
ovat pieniä ja hauraita eivätkä kestä kovaa käsittelyä. 
Suosittelenkin laittamaan muotin pakastimeen vähäksi aikaa.
Jäätyneet avaimet on paljon helpompi irrottaa eivätkä 
ne murru niin helposti kuin jäädyttämättömät versiot.

Pienet ruusut on tehty silikonisella ruusumuotilla, 
jonka ostin tässä hiljattain myöskin. 
Sydän on tehty silikonisella suklaamuotilla. 
Valkoisissa lehdissä käytin apuna ruusunlehtimuottia. 
Sävytystä syötävällä hopeamaalilla 
ja nimet maalasin mustalla pastavärillä.

Koriste on kokonaisuudessaan sokerimassaa, 
ainoastaan sydäntä ja avainketjua yhdistää pieni pala 
riisinuudelia :D


Laitan tähän loppuun vielä ostotietoja käyttämilleni muoteille;
- vauvamuotti Leipurin putiikista
- avainmuotti Confetilta
- sydänmuotti S-marketista

torstai 16. joulukuuta 2010

Pikkuniksit

Keittiössä touhutessaan oppii kaikenlaisia "pikkuniksejä", joista saattaa olla oikeastikin yllättävän iso apu. Näitä niksejä alan nyt teidän iloksenne kokoamaan tänne blogiini.


Ongelma: Sokerimassan kuivuminen
Tunnetusti sokerimassa kuivuu todella nopeasti, mikä ei aina suinkaan ole luettavissa sen eduksi. Esimerkiksi monivaiheisissa koristetöissä se hankaloittaa työskentelyä. Itse olen yleensä kostuttanut massaa tilkkasella vettä. Sitä kuitenkin lorahtaa usein liikaa, jolloin massa muuttuu todella tahmaiseksi ja vaatii vastaavasti sitten hieman tomusokeria tai pienen vetäytymisen sopivan rakenteen saavuttamiseksi. Tässä hiljattain keksin käyttää massan uudelleenpehmentämiseen kaupan sokerikuorrutetta (Dr. Oetker, tuubissa). Pieni määrä kuorrutetta riittää notkistamaan isohkonkin palan massaa. Kuivahtanut massa pehmenee ja sen käsittelyominaisuudet palautuvat.


Ongelma: Munalla voidellut joulutortut lässähtävät
Monesti kehotetaan olematta voitelematta joulutorttuja, koska munalla voidellut tortut eivät kunnolla nouse eikä niistä siten tule ihanan lehteviä. Tähän ongelmaan on niksi; voitele vain pintaosat, älä leikkauspintoja! Tällöin tortut nousevat ja reunoissa näkyy tämä paljon puhuttu lehtevyys, joka onkin tärkeää onnistuneissa joulutortuissa. Kannattaa muistaa myös, että munalla voidellaan vain kevyesti; varovainen sively riittää.

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Hempeää ristiäiskakkua

Pääsin tekemään jälleen ristiäiskakkua, pikkuiselle prinsessalle. =) Toiveena oli samantyyppinen kakku kuin ystäväperheelle tekemäni rotinakakku, värinä vaaleanpunaista ja hempeyttä kuulemma sai olla. Toiveena oli myös isoveli vauvan viereen siskoaan hoivaamaan, mutta kuinka ollakaan, kaikki ei mennyt niinkuin suunnittelin...

Olin jättänyt koristeet keittiön pöydälle, selvästikin liian reunalle, sillä poikamme 1 v 3 kk oli jotenkin kummallisesti saanut osan koristeesta käsiinsä! Sokerimassapojan jalat olivat kovaa vauhtia maistelussa... En oikein tiennyt, olisiko siinä pitänyt itkeä vai nauraa, puolet koristeesta oli käyttökelvottomana, mutta edessäni mulla oli sangen iloinen pieni poika, jonka puoli naamaa oli sinisen sokerimassan värjäämä... No näitä sattuu ja käy joskus ja nyt sitten laitettiin kakun päälle vain nukkuva vauva.

Ruusuja tein uudella silikonimuotilla ja suihkautin reilusti helmiäistä pintaan, talven kimaltavan pakkashangen kunniaksi =D

Sokerikakkupohja kätkee sisäänsä kinuskitäytteen, vadelmaa sekä diplomaattikreemiä. Kostutus laktoosittomalla maidolla, pursotukset Flora Vispiä.

Sen verran tuosta vispistä, että mun mielestä se ei ole sen pahempaa eikä parempaa kuin oikea kerma, kumpaisenkin kanssa olen harjoittelun myötä sinuiksi tullut :D


ONNEA vielä täälläkin pienokaiselle ja koko perheelle!

Omena-kanelimuffinsit (gluteeniton)


Multa kyseltiin hyvää gluteenitonta muffinsireseptiä ja sen sijaan, että olisin vain poiminut arkistoistani jonkin valmiin, halusin itse kokeilla ja kehitellä hyvän ohjeen.

Muffinsit on siitä näppäriä, että niitä voi tehdä ennalta pakkaseen ja sulattaa sitten, kun keliaakikkoystävä tulee käymään. Juhlavampaan hetkeen niistä saa kuorruttamalla ja koristelemalla todella näyttäviä ja herkullisia leivoksia.


2 munaa
1½ dl sokeria
3 dl gluteenitonta jauhoseosta
1 pss omena-kaneli-kiisseliaineksia
2 tl leivinjauhetta
1 rkl vaniljasokeria
1 rkl kanelia
75 g margariinia
1 dl maitoa tai kermaa



Tässä tuotteet, joita käytin.
Kiisseliainekset ovat luontaisesti gluteenittomia;
sakeuttava ainesosa on perunatärkkelys.
Gluteeniton jauhoseos on Onnelassa aina
Sunnuntaita, olen mieltynyt sen leivonnallisiin
ominaisuuksiin ja lisäksi se on mielestäni ihan
kohtuuhintainen.

1.  Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi
vaahdoksi.


2. Lisää vaahdon joukkoon keskenään sekoitetut  
kuivat aineet sekä sulatettu rasva ja maito tai kerma.

Itse sulatan aina ensin rasvan, annan jäähtyä ja sekoitan
sitten sen joukkoon kerman. 


3. Ota muffinsipelti ja laita sen jokaiseen koloon yksi
paperinen muffinsivuoka. 


4. Lusikoi vuokiin taikinaa noin puoleen 
väliin.


 5. Lisää sitten reilu nokare marmeladia
keskelle muffinsia.


6. Jaa sitten loppu taikina marmeladin päälle.
Levitä taikinapinta tasaiseksi niin, että se
peittää marmeladisydämen.
(Muutoin se saattaa kuohua taikinan alta).


7. Paista muffinseja uunin alatasolla, 175 C:ssa
noin 20 minuuttia.

Anna muffinsien hieman jäähtyä ennen kuin
irrotat ne pellistä.

lauantai 11. joulukuuta 2010

Kardemummakakkuset


Kardemumma on kanelin, neilikan ja inkiväärin ohella erinomainen mauste jouluisiin leivonnaisiin. Nyt sitä ripsautetaan kardemummakakkusiin, jotka ovat ihania pikkutarjottavia joulunajan kahvipöytään. Juuri pienen kokonsa ansiosta ne sopivat tarjottavaksi nyt, kun tarjolla on monenmoista muutakin makeaa. Kardemummakakkuset ovat kuin pieniä sieviä murokakkuja. =)


45 kpl
150 g voita
1,5 dl sokeria
2 munaa
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 rkl kardemummaa



Tässä käyttämäni muotti kakkusiin.
Tämä on Tupperwarelta, mutta vastaavia löytyy
monelta muultakin valmistajalta.


1. Vaahdota pehmeä voi sekä sokeri. Lisää joukkoon munat yksitellen.
Jos haluat, voit vielä lisätä munat osissa; valkuainen ensin, vatkaa, lisää
keltuainen. Vatkaa sitten niin kauan, että vaahto on kauniin vaaleaa ja
kuohkeaa.

2. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään. Siivilöi ne vaahtoon. 
Lisää joukkoon vaniljasokeri sekä kardemumma.
Sekoita nopeasti tasaiseksi.


3. Lusikoi taikina pursotinpussiin ja pursota sitä vuoan
koloihin. Jätä reilusti tilaa, mielellään ainakin puolet
kolosta.


 4. Lisää jokaisen taikinanokareen päälle yksi (jos ovat
pieniä, kaksi) kuivattu karpalo. 


5. Pursota sitten karpalon päälle vielä vähän taikinaa. 
Jätä kuitenkin nousuvaraa.


 6. Paista kakkusia uunin keskitasolla 175 C:ssa 12 min.
Anna niiden vetäytyä hetki ja kumoa sitten vuoka;
kakkuset irtoavat lähes itsestään.


maanantai 6. joulukuuta 2010

Green&Black's Luomusuklaat



Tuote-esittelyt
Green&Black's Luomusuklaat


Edellisestä tuote-esittelystä onkin jo tovi, siispä tilanne on korjattava! Koska joulu on suklaiden kulta-aikaa, valitsin tämänkertaiseen tuote-esittelyyn luomusuklaat, joita minun oli tehnyt jo pitkään mieli päästä maistelemaan.

Valkosuklaa
Ainesosat: Raakaruokosokeri*, kaakaovoi* (30%), täysmaitopulveri* (28%), emulgointiaine; soijalesitiini, vaniljauute (0,08%), vaniljapalko* (0,08%) (* = Luomuviljelty).
Sisältää maitoa ja soijaa, saattaa sisältää pähkinän ja viljan jäämiä.
Hinta:  2,79 € / 100 g.
Makuarvio:
 + Madagaskarin vanilja antaa suklaalle pehmeän vaniljaisen aromin, jota täydentää suklaan täyteläinen koostumus. 
+ Suklaa napsahtaa puraistessa kivasti, niin kuin kuuluukin.
- Vaniljan aromi on hieman toisenlainen kuin mitä osasin odottaa. Siitä jää myös hieman jälkimakua, joka ei ole kovin miellyttävä, joskin melko mieto.
- Suurelle valkosuklaan ystävälle tuote oli kokonaisuutena hieman pettymys, odotin tästä enemmän.
Yhteenveto: Luomua kannattavalle ihan hyvä valinta vaikkapa joululahjasuklaaksi. Pienet palat häviävät kyllä napostellessa. Voisi toimia myös leivonnaisessa, johon halutaan sekä valkosuklaan että vaniljan makua.


Tumma suklaa (85% kaakaota)
Ainesosat: Kaakaomassa*, kaakaovoi*, vähärasvainen kaakaojauhe*, raakaruokosokeri*, vaniljauute*, täysmaitopulveri*. (* = Luomuviljelty). 
Saattaa sisältää pähkinän jäämiä.
Hinta: 2,79 € / 100 g
Makuarvio:
+ KUNNON kaakaoinen maku. Jotkut runsaasti kaakaota sisältävät suklaat eivät aina ihan vakuuta vaikka prosenttiluku olisi korkeakin.
+ Rakenne on toimiva, napsahtaa hyvin. Kuitenkin koostumus pehmeä, sulaa suussa.
- Kaakaon maku jää viipymään voimakkaana suussa, eikä maku häviä kuin juomalla. Tähän en ole itse ennen törmännyt, vaikka erilaisia tummia suklaita on tullut maisteltua.
Yhteenveto: En miellä tätä ihan napostelusuklaaksi, sen verran voimakas on tuo jälkimaku. Sen sijaan leivontaan soveltuisi varmasti hyvin, kun halutaan vaikkapa (luomu)kakkupohjaan tuhti suklaan maku.


Maahantuonti: Aduki Oy
Jälleenmyynti: Hyvinvoinnin Tavaratalo


lauantai 4. joulukuuta 2010

Valmiin kakkukuvan käyttö

Valmis kakkukuva on todella helppo tuoda kakkuun vaikkapa sankarin suosikkisarjishahmo. Lisäksi kakusta tulee pienellä vaivalla näyttävä juhlapöydän kruunaaja.

Vohvelisista kakkukuvista liikkuu paljon mielipiteitä - kuta kuinkin yhtä paljon puolesta kuin vastaankin. Vastalauseet ovat nousseet lähinnä siitä, että kuva jäisi kovaksi ja olisi hankala leikata kakun päälle. Myös sivumakua on kuvalla päällystetyssä pinnassa sanottu olevan. Puolesta -lausuntojen takana taas mm. on kuvien tuoma helppous kakun koristelussa sekä onnistuneet käyttökerrat. 

Oma mielipiteeni muutamien käyttökertojen perusteella on, että valmiit kakkukuvat ovat erittäin hyvä ja helppo tapa koristella täytekakku. Kun kuvan muistaa laittaa ajoissa kakun päälle, se ehtii imeä itseensä tarpeeksi paljon kosteutta ja on näin helppo leikata valmiissa kakussa. Vohveli itsessään on hyvin mautonta, joten sivumaun pelkoa ei minun mielestäni ole.

Mutta, mitä sitä puhetta uskomaan, kannattaa kokeilla itse ;) Vaikkapa näillä ohjeilla, jotka teille laadin rohkaisuksi kakkukuvien käyttöön.


1. Levitä kakun pinnalle paksuhko kerros kermaa.
Tasoita isoimmat epätasaisuudet.


 2. Asettele kakkukuva kerman päälle.
Painele kuvaa kakun pintaan keskeltä aloittaen
edeten kohti reunoja. 

Painele varovasti, sillä vohveli on haurasta
ja murtuu helposti.


 3. Huomaat pian, että kuvan reunat alkavat kohota.
Se ei ole vaarallista; painele vain reunoja alemmas.


4. Odota hetki ja katso, alkaako kuva kupruilla.
Jos alkaa, toista painelu keskeltä reunoille.
Mutta edelleen varovasti, ettei kuva rikkoudu.

Tästä kuvasta huomaat, että reunat ovat osassa
kuvaa vielä alkaneet vähän kohota. Tähän voi 
olla ratkaisuna myös se, että levität veitsenkärjellä
hieman kermaa aivan kuvan reunoille, jolloin ne
pehmenevät nopeasti.


HYVÄ MUISTAA;
- kuva tarvitsee kostuakseen reilusti aikaa.
Tee siis mielellään kakku jo edellisenä iltana,
jotta kuva saa pehmetä rauhassa yön yli.
Mallikakku on koottu irtopohjavuokaan juuri
ennen kuvan asettelemista kakun päälle. 
Näin samalla, kun täytteet hyytyvät, kuva pehmenee.
- Kakun tulee ehdottomasti olla peitettynä kuvulla
jääkaapissa. Tämä edesauttaa myös kuvan kostumista.


Vohvelisia kakkukuvia myy mm.
Leipurin Putiikki
Ullan Unelma
Confetti

torstai 2. joulukuuta 2010

Rommirusinakakku

Olen aina rakastanut kaikkia rommirusinaherkkuja ja kuinka monta kertaa onkaan kesäpäivän kruunannut pallo rommirusinajäätelöä? Rommirusinarahkan tulo kauppoihin oli sitten Valiolta toinen vastaus rukouksiini ja siitä herkusta kyllä nautittiin niin pitkään kun sitä vain oli saatavilla!

Liottaminen rommissa tai rommiaromissa on helppo konsti tehdä "rommirusinoita" kotonakin. Itse olen tehnyt näitä useasti ja nyt päätin yhdistää rommirusinat mascarponejuustoon sekä piparkakkuihin. Näin saadaan helposti aikaan ihanan jouluinen hyydykekakku!


Piparkakkupohja:
175 g piparkakkuja
75 g voita

Rommirusinat:
2 dl rusinoita
3 dl vettä
3 tl rommiaromia

Täyte:
250 g mascarponea
sokeria maun mukaan
8 liivatelehteä
2 rkl vettä
½ rommirusinoiden nesteestä
rommirusinat


 1. Valmista rommirusinat edellisenä iltana; Lisää ainekset astiaan, 
sekoita ja peitä kelmulla tai foliolla. Anna maustua huoneenlämmössä.


2. Valmista keksipohja; hienonna keksit muruiksi,
sulata voi ja sekoita seos tasaiseksi. Painele se
halkaisijaltaan noin 22 cm olevaan irtopohjavuokaan.
Laita jääkaappiin vähintään vartiksi.


3. Valuta rusinat rommiliemestä. Ota puolet siitä
talteen.


4. Vaahdota kerma ja sekoita sitten joukkoon
mascarpone, rommirusinat ja -liemi sekä sokeri.
Itse laitoin noin desin tavallista sokeria +
hieman vaniljasokeria.

Kuumenna vesitilkka kiehuvaksi ja sulata siihen
kylmässä vedessä liotetut liivatteet.

Kaada seos ohuena nauhana vaahtoon koko ajan
sekoittaen.


4. Kaada täyte vuokaan keksipohjan päälle.
Nosta kakkujääkaappiin ja anna hyytyä vähintään
kolme tuntia.

Irrota hyytynyt kakku vuoasta varovasti tasareunaista
veitseä apuna käyttäen. Voit kastaa veitsen kuumaan
veteen, se helpottaa irrotusta.


5. Koristele valmis kakku kermavaahtopursotuksin
sekä sydänpiparein. Kakun pintaan tulevat piparit
on hyvä kiinnittää syötävällä liimalla tai kaupan sokeri-
kuorrutteella.