lauantai 30. huhtikuuta 2011

Onnelan Rahkamunkit


Monesti on tullut huomattua, että ruoanvalmistus- ja leivonta-alalla opiskellessa ja työskennellessä on oppinut sellaisia asioita, joista on hyötyä myös omassa kotikeittiössä. Niin oli nytkin, kun vapun lähestyessä pohdin tämänvuotista munkkireseptiä. Mielessäni on jo pitkään ollut makea muisto entisellä työpaikallani valmistamistamme rahkamunkeista, jotka vain pursotettiin kuumaan rasvaan ja lopputuloksena oli ihania pieniä herkkupalleroita. Samankaltaisia munkkeja myy mm. Fazer nimellä namimunkki ja niitä saa paistopisteistä sekä pakastealtaasta. Miksi siis tekemään itse kun niitä voisi ostaakin, sanoisi joku, mutta no, onhan itse tehty aina vielä parempaa!

Etsin "namimunkkien" kaltaista reseptiä netin syövereistä, mutta turhaan - kaikki tuntuivat olevan perinteisiä reseptejä hiivalla kohotettavine ja rinkeleiksi leivottavine ohjeineen. Vähäksi aikaa luovuinkin jo ajatuksesta saada tehtyä näitä herkkupalloja itse, kunnes vapun edelleen lähetessä himo kävi voittamattomaksi! Vielä kun sain appivanhemmiltani lahjaksi upouuden "rasvakattilan" siivilöineen, oli projekti rahkamunkki saanut viimeisen sysäyksen. Siispä tuumasta toimeen!

Parhaani mukaan muistelin rahkamunkkien valmistuksen vaiheita. Taikinan vaivaaminen ja seisottaminen ovat tärkeät kohdat sekä huolellisuus pursottamisessa, jotta munkeista saa kauniin pyöreitä. Raaka-aineet sen sijaan jäivät mysteeriksi, sillä maitorahkaan sekoitettiin valmis jauhomainen seos, jossa oli kaikki muu tarvittava. Ja tietenkään en muistanut, mitä se seos sisältää...

Taikinan koostumusta lähdettiin siis kehittämään mutu-tuntumalla - ja voin sanoa että tällä kertaa ensimmäinen kokeilu osui napakymppiin. Taikina oli juuri sellaista kuin muistin sen olevan! Liisterimäinen olemus ei ehkä heti luo mielikuvaa herkullisista munkeista, mutta voin vakuuttaa, että jos tekee mieli käyttää taikinaa tapetointiin, on taikina oikeanlaista. ;)

Hassua kyllä, miten onnistumisen tunne pyrki vahvasti pintaan kun katselin kauniita kullankeltaisia palleroita kattilassani. Olinko tosiaan onnistunut kehittämään reseptin viiden vuoden takaisten muistikuvieni perusteella? Vielä kun valmiiden munkkien makukin oli juuri niin herkullinen kuin toivoin sen olevan, tunsin tehneeni jotain hienoa. =)

Nyt haluan jakaa teidän kaikkien blogini lukijoiden kanssa tämän parhaimman munkkireseptini koskaan. Vaikka ohje voi tuntua haasteelliselta ja kieltämättä onnistuakseen vaatii sen tarkkaa noudattamista, voin lohduttaa, että yksi helpottavakin tekijä siinä on; taikinan sekoittamisen voi alusta loppuun suorittaa koneella ja lisäksi, taikinaa ei tarvitse missään  vaiheessa ottaa käsiin! Lisäksi taikinaa ei tarvitse kohottaa, joten pitkät ja työläät kohottelut ja vaivaamiset voi näiden munkkien kohdalla unohtaa.



Rahkamunkkitaikina:
500 g rahkaa
50 g margariinia
1 muna
1,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
4 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta

Paistamiseen:
3 pkt munkkirasvaa / kookosrasvaa


Sokerointiin:
Siro - erikoishienoa sokeria


 1. Sekoita keskenään kuivat aineet.
Sulata margariini ja anna sen jäähtyä.

 2. Sekoita rahkan joukkoon margariinisula
sekä kananmuna. Voit jo tässä vaiheessa
sekoittaa koneella, itse sekoitin käsivoimin
nuolijalla.


 3. Laita monitoimikoneeseen lapavatkain
ja lisää rahkaseoksen joukkoon kuivat
aineet. 

Ala sekoittaa seosta varovaisella teholla, 
1 tai 2 riittää siihen asti, kunnes jauhot 
ovat sekoittuneet rahkaan.

Nosta tehoa 3:een ja anna taikinan
vaivautua 5 minuuttia.

Huom. Itselläni on käytössä tehot 1-6 ja
max-teho. On täysin koneesta kiinni, mikä
teho on sopiva. Aloita kuitenkin vaikka 
liian varovasti. Tarkoitus on vaivata taikinaa,
ei vatkata.


 4. Sammuta kone ja jätä taikina lepäämään
20 minuutiksi.

Nosta sitten lapa pois. Huomaat, että
taikina on valmista, kun se on koostumuk-
seltaan tahmeaa ja "liisterimäistä" sekä
siitä, että se on tarttunut kiinni lapaan.


 4. Sulata kattilassa rasva.
Sopiva munkinpaistolämpö on n. 180 C.
Sen voi kokeilla mittarilla tai paistamalla
pienen koepalan. 

Itse käytin pitkästä aikaa kookosrasvaa,
sillä kaupasta oli munkkirasva loppu, enkä
halunnut lähteä enää toiseen kauppaan vain
sen perässä =D Mutta voin kertoa, että 
mahdollisista pelotteluista huolimatta kookos-
rasva sopii tähän tarkoitukseen oikein hyvin
eikä jätä sivumakua valmiisiin munkkeihin.

Monet käyttävät myös kasvipohjaisia öljyjä.
Niistä ehdottomasti parasta on rypsiöljy.


 
 5. Seuraavasta vaiheesta ei valitettavasti
kuvaa ole, ehkä siitä ymmärrettävästä 
syystä, että sitä olisi erittäin hankala kuvata.
Koitan kuitenkin kuvailla sitäkin paremmin!

Eli, ota hyvä ja napakka pursotuspussi.
Paras on kestävä ja pestävä pussi, jota voi
käyttää useita kertoja. Liitä siihen pyöreä-
suinen tylla, jonka halkaisija on n. 20 mm.
Hätätapauksessa voit myös käyttää pussia,
jonka päähän on leikattu sopivan kokoinen
aukko.

Laita taikina pussiin.
Ota terävä veitsi.
Ota pursotinpussi vasempaan käteen
ja veitsi oikeaan käteen.
Pursota aivan rasvan yläpuolella pieni
määrä taikinaa pussista ja leikkaa heti
veitsellä pala poikki aivan tyllan juuresta.

Palan sopivasta koosta näet osviittaa
yllä olevasta kuvasta. Voit myös pursot-
taa tätä pienempiä tai suurempia paloja,
aivan sen mukaan, minkä kokoisia haluat
munkeista.

MUISTATHAN VAROA!
Rasva on kuumaa ja roiskuessaan voi
helposti polttaa. Siksi on tärkeää, että
noudatat erityistä varovaisuutta ja teet
pursottamisen mahdollisimman lähellä
rasvaa, ettei se roisku, kun taikinapala
putoaa rasvaan. 


 6.Taikinapalat putoavat yleensä heti kattilan
pohjaan, josta läheskään kaikki eivät nouse
itse ylös. Siksi on hyvä lusikkaa tai lastaa
apuna käyttäen irrottaa kiinni jääneet palat
pohjasta. 

Paistamisen edetessä huomaat, kuinka 
paloista alkaa kuin alkaakin muodostua
kauniita palloja. 

Symmetriset pallot pyörivät rasvassa ja 
näin kääntävät itse itseään, kun taas ei 
niin symmetriset tarvitsevat hieman kään-
töapua.

Paista munkit kypsiksi, kauniin kullan-
ruskeiksi.

 7. Nosta munkit talouspaperilla peitetyn
lautasen päälle, jotta ylimääräinen rasva
valuisi niistä pois. 

Anna munkkien jäähtyä jonkin aikaa.


 8. Sokeroi vielä aavistuksen lämpimät munkit
erikoishienolla sokerilla.


9. Paistorasva kannattaa ottaa talteen, jos
aikoo paistaa lähiaikoina toisenkin erän
herkullisia munkkeja ;)

Siivilöi rasva pienempään kattilaan ja
anna jäähtyä huoneenlämmössä. Nosta
sitten kattila jääkaappiin, jossa se säilyy
noin viikon. Samaa rasvaa voit käyttää
munkkien paistomäärästä riippuen 2-3 
kertaa. Muista siivilöidä se jokaisen käytön
jälkeen!

Käytetyn rasvan voi sen jäähdyttyä laittaa
biojätteisiin.


Muutama huomio rahkamunkkien valmistajalle:
- Tässä ohjeessa käytetään hiivan sijasta leivinjauhetta tavallisista munkkiohjeista poiketen, sillä hiiva ei sovellu tällaiseen taikinaan, jossa ei ole lainkaan kohotusvaihetta.
- Koska leivinjauheella kohotettavan taikinan pitää olla kylmää tai huoneenlämpöistä paistoon asti, tulee sulatetun rasvan ehdottomasti olla kunnolla jäähtynyttä. Kylmä rahka tietysti myös pitää taikinaa viileämpänä.
- Paista munkit huolellisesti kypsiksi ja anna niiden jäähtyä tarpeeksi irrallaan toisistaan. Raa'at tai liian tuoreena päällekkäin laitetut munkit helposti painuvat ja menettävät muotonsa.
- Rahkamunkit voit hyvin valmistaa jo edellisenä päivänä. Laita valmiit ja jäähtyneet munkit kannelliseen rasiaan ja säilytä jääkaapissa. Hieman ennen tarjoilua, laita munkit lautaselle ja käytä mikrossa (n. 10-15 sekuntia mikrosta riippuen riittää), jonka jälkeen ne on helppo sokeroida.

4 kommenttia:

  1. Wau! Juurikin tätä ohjetta minäkin olen ympäriinsä etsinyt ja juuri samoin perustein kuin sinä! Munkkeja katsoessani olen miettinyt ettei ne voi olla tehty aivan tavallisesta taikinasta johon on vain lisätty rahka sillä ne näyttävät siltä, kuin ne olisi pursotettu öljyyn, joten taikinan on oltava löysähköä, kuten selvästi asian laita olikin.
    Kiitos tästä! Nämä lähtee kokeiluun tänään. :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos ohjeesta! Näitä on pakko kokeilla, ne kaupasta saatavat Fazerin namimunkit kun on niiiin hyviä :)

    VastaaPoista
  3. kuinka monta munkkia tästä reseptistä tulee ?

    VastaaPoista
  4. Kiitos ohjeesta! Näitä kokeillaan!

    VastaaPoista