Mustikkamarmeladit

  

Monessa blogissa on esiintynyt erilaisia niin ihania itsetehtyjä marmeladeja, että pakko oli viimein itsekin kokeilla - varsinkin kun kaikissa on hehkutettu, kuinka helppoa niitä on itse valmistaa!

Raaka-aineeksi valitsin mustikan, joka paitsi on mielettömän terveellistä, myös ainakin pikaisen googlettamisen perusteella vähemmän marmeladeissa käytetty. Toisekseen mulla on makea muisto kymmenen vuoden takaa, jolloin eräältä maatilatorilta tulin kerran ostaneeksi pussillisen aivan ihania mustikkamarmeladeja - pieniä, pehmeitä ja maku oli peräisin oikeasta mustikasta.

Oma marmeladiohjeeni poikkeaa hieman monista muista ohjeista paitsi tekotavaltaan, myös reseptiikaltaan. Monet ohjeista sisälsivät paljon vettä ja sokeria mutta vain murto-osan maun tuovaa ainesta kuten marjaa. Näissä nyt sitten huomiota on kiinnitetty siihen, että marjaa olisi mahdollisimman paljon ja sokeria taas kohtuullisesti (ottaen huomioon että kyseessä on kuitenkin karkkiresepti).

Agar agarin käyttöä ei muuten kannata tosiaankaan turhaan pelätä, sen nimi turhaan kantaa mukanaan kaikua vaikeuksista keittiössä. Jos et ole ennen agaria kokeillut, suosittelen tekemään sen nyt! Ennen marmeladiohjeen testaamista voit tutustua agariin hyydyttämisainetutoriaalissa.

7 dl mustikoita
1½ rkl agar-hiutaleita
½ dl vettä
1 - 1½ dl hillo- ja marmeladisokeria

 1. Laita agar-hiutaleet turpoamaan veteen 10 minuutiksi.

 2. Hienonna mustikat sauvasekoittimella ja paseeraa sose.

Laita sose kattilaan, kuumenna miedolla lämmöllä ja 

lisää sitten sokeri. Sekoittele, kunnes sokeri on sulanut

ja lisää sitten agar-hiutaleet. Jatka seoksen lämmittämistä

noin 10 minuutin ajan eli kunnes se on selvästi saostunut.

 3. Kaada valmis marmeladiseos leivinpaperilla vuorattuun

vuokaan tai muuhun sopivaan astiaan.

Huomioithan, että seos on hyvin kuumaa, joten myös

hyydytykseen käytettävän astian tulee kestää kuumuutta.

Itse käytin mikronkestävää muoviastiaa, josta valmis

marmeladi irtoaa helposti. 

Anna seoksen hyytyä mielellään ainakin kaksi tuntia.

4. Irroita hyytynyt marmeladimassa astiasta ja leikkaa

se terävällä veitsellä kuutioiksi. Voit myös ottaa siitä

kuvioita piparimuotilla.

Anna marmeladien kuivahtaa muutamasta tunnista 

seuraavaan päivään ja sokeroi ne vasta sitten. 

Muuten sokeri karkkien pinnalla voi alkaa sulaa.

Hienojakoisemmalla Siro-sokerilla saat kauneimman

lopputuloksen.

Säilytä valmiit marmeladit kannellisessa rasiassa.

Ne pysyvät hyvinä noin pari viikkoa, jos ei niitä ole

siihen mennessä jo syöty ;)

Onnelan kermatoffee

Nyt on aika aloittaa joulunamien teko! Vaikka vain harjoittelumielellä tai omaan suuhun napsittaviksi - monestihan omatekoisia karkkeja viedään viemisiksi joulun alla tai annetaan ystävälle pienenä lahjana. Mutta ei ole väärin tehdä yksi satsi puhtaasti omiksi herkuiksi :)

Onnelan kermatoffee on, no, rehellistä toffeeta, jossa on käytetty kunnon raaka-aineita; voita ja kermaa. Lisäksi yksi olennainen osa reseptiäni on kondensoitu maito, joka on jo sinällään valmista toffeeta - nyt sitä vain käytetään karkkien valmistukseen hyvän maun ja rakenteen saamiseksi.

Hyvän toffeen tunnistaa siitä, että se on kauniin "toffeenruskeaa", maultaan täyteläistä ja sopivasti venyvää ja tahmeaa - eikä kuitenkaan juutu vuorokaudeksi perimmäiseen hampaankoloon. Ero fudgeen, joka on ollut paljon viime aikoina esillä monessa blogissa, on lähinnä värissä ja rakenteessa. Jos fudgesta joku ohjetta kaipailee, voin sellaisenkin tänne lisätä. :)

Varoituksen sana vielä ennen kuin toffeen keittely voi alkaa; muistathan, että karkkimassa on todella kuumaa sisältämänsä sokerin takia, siksi sen kanssa on oltava erityisen varovainen!

Huom. Kondensoidusta maidosta asiaa täällä.

1 prk keitettyä, kondensoitua maitoa
1 dl vaaleaa siirappia
50 g voita
1,5 dl kuohukermaa

 1. Lisää kaikki ainekset kattilaan.
Laita liesi päälle kohtuulliselle lämmölle.

 2. Kun ainekset kuumenevat, ne alkavat sulaa ja

sekoittua toisiinsa. Kondensoitu maito voi ensin

näyttää kokkareiselta. Sitä voi vähentää vispaamalla

seosta varovasti vähän aikaa kierre- tai pallo-

vispilällä. Älä kuitenkaan vatkaile liian kauaa, 

sillä tällöin seokseen muodostuu kuplia.

 3. Lämmitä seosta edelleen välillä sitä sekoittaen.
Sekoittamiseen sopii parhaiten silikoni- tai puulasta.

Muista sekoittaa pohjaa myöten, sillä sokeri palaa

helposti pohjaan kiinni.

 4. Puolen tunnin keittelyn jälkeen seos on saostunut

selvästi. Lisää nyt lämpöä, niin, että se kiehahtaa.
Sekoita lämmön lisäämisen jälkeen voimakkaammin

ja ilman taukoja.

Huolellinen sekoittaminen on tärkeää, että massan

sisältämä rasva sekoittuu siihen tasaisesti.
Muuten toffeesta tulee laikukasta, kun rasva erottuu

massasta.

 5. Kun olet keittänyt massaa noin vartin, se näyttää

tältä. Se on kauniin ruskeaa, paksua, tahmeaa

toffeemassaa. Kaikki ainekset ovat hyvin toisiinsa

sekoittuneet.

 6. Kaada kuuma massa valmiiksi varattuun,
leivinpaperilla vuorattuun, kuumankestävään

astiaan tai vaikkapa uunivuokaan. Jos astian

alla on esimerkiksi puinen pöytä, muista käyttää

pannunalusta!

 7. Anna seoksen jähmettyä huoneenlämmössä yön

yli. Jos on kiire, jähmettymistä voi nopeuttaa 

jääkaapissa.

Painele toffeelevystä haluamiasi kuvioita pipari-

muoteilla.

Säilytä huoneenlämmössä.

Ja puraisu ;) Tästä näet, että toffee ei ole liian

venyvää vaan "murtuu" sopivasti poikki.